Arkistonmuodostaja: Suomen Rikospoliisiliitto ry (SRPL ry)     « Takaisin

Arkistonmuodostajan tiedot
Arkistonmuodostaja: Suomen Rikospoliisiliitto ry (SRPL ry) [?]
Muu nimi:
Suomen Rikospoliisimiesyhdistys (1930-) 
Suomen Rikospoliisien Yhdistys (1952-) 
[?]
Keskusjärjestö: [?]
AMS-luokka: 119 [?]
Kuvaus:

Suomen Rikospoliisiliitto ry (silloiselta nimeltään "Suomen Rikospoliisimiesyhdistys") perustettiin virallisesti Helsingissä marraskuussa 1930. Järjestäytymätöntä rikospoliisitoimintaa Suomessa on ollut jo 1800-luvun lopulta lähtien, ja yksi varhaisimmista kirjallisista maininnoista rikospoliisien ammattikunnan olemassaolosta on peräisin vuodelta 1870. Yhdistyksen syntyyn vaikutti merkittävästi rikospoliisien vaatimus palkkaluokan nostamisesta pykälää muuta poliisikuntaa korkeammalle. Valtion toimielimet olivat käsitelleet Suomen Poliisien Liiton esittämänä rikospoliisien palkankorotusasiaa jo vuosina 1927 sekä 1928. Molemmilla kerroilla esitys kaatui helsinkiläisten rikospoliisien mielestä siihen, että Suomen Poliisien Liitto oli perustellut esityksiään tarpeettoman heikosti. Perustavassa kokouksessa SRPL:lle valittiin väliaikainen johtokunta, johon kuului tuomari Sakari Alanko, johtaja Allan Launos sekä kanslisti Einar Sirviö. Vuoden 1931 varsinaisessa vuosikokouksessa liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Toivo Sohlman. Omaa erityisasemaansa korostaen sekä jäsenyhteisöllisyyttä luoden SRPL ei liittynyt osaksi Suomen Poliisien Liittoa, mutta toimi tiiviissä yhteistyössä SPL:n ja sen jäsenjärjestöjen kanssa. Yhdistyksen ensimmäinen vuosikymmen oli järjestötoiminnan kannalta melko tyypillistä hiljaiseloa, jonka aikana määrällinen kasvu oli rajoitettua. 1930-luvulla varsinaista aktiivista järjestötoimintaa esiintyi vain noin 10 paikkakunnalla. Sotien aikana SRPL toiminta hiipui voimakkaasti, mutta alkoi elpymään vuonna 1945. Tuolloin järjestön jäsenistön piirissä nousi ensikerran ajatus liittymisestä osaksi Suomen Poliisien Liittoa. Liittyminen toteutui joulukuussa 1945. Rikospoliisien ammattikunnan palkallinen asema parantui yhdistymisen myötä, sillä kesäkuussa 1946 pidetyssä SPL:n vuosikokouksessa hyväksyttiin palkkatoimikunnan esitys rikospoliisin palkankorotuksesta. Käytännössä palkkakysymys ratkaistiin vasta vuonna 1947 rikospoliisilisällä, joka vastasi suurin piirtein yhden palkkaluokan korotusta. Vuosikymmenen lopulla järjestön toiminta kansainvälistyi pohjoismaisten rikospoliisien vierailujen myötä. Rikospoliisiliiton hallitus oli jo vuonna 1948 todennut rikospoliisien olevan kahden palkkaluokan suuruisessa palkkakuopassa. Palkkaneuvottelut edistyivät eri tahojen välillä hitaasti ja tilanne raukesi vuonna 1956 puhjenneeseen yleislakkoon. Lakon myötä valtiovalta alkoi kiinnittää huomiota SRPL:n palkkaukseen, ja SPL ryhtyi ajamaan palkankorotuksia koko poliisikunnalle. Pitkin 1950-lukua SRPL:n jäsenkerhoissa tai -yhdistyksissä esiintyi merkittävää tyytymättömyyttä SPL:n toimintaa kohtaan. Voimakkaat vetoomukset SPL:stä ja SAK:sta eroamisen puolesta olivatkin tyypillisiä. Vuonna 1958 perustettiin Suomen, Ruotsin, Tanskan rikospoliisien kesken Pohjoismainen Rikospoliisien Liitto (NKU). SRPL taisteli 1960-luvun alkupuolella kiivaasti edelleen pinnalla olleesta palkkauskysymyksestä. Aktiivisen vaikuttamisen ja korottamispyrkimysten myötä Virolaisen hallitus suostui vuonna 1965 nostamaan rikospoliisien palkkalisää kahden palkkaluokan verran. Kaksi vuotta myöhemmin toteutunut palkkaratkaisu yleiskorotuksen muodossa tiputti kuitenkin rikospoliisit takaisin palkkakuoppaan ja pitkäjänteinen työ palkka-asioiden kunnostamisessa osoittautui hedelmättömäksi. Luottamusmies- ja työsuojelutoiminta, johon myös SRPL osallistui aktiivisesti, oli 1970-luvun alussa yleisen poliisihallinnon tärkeimpiä kiinnekohtia. Vuosikymmenen alkupuolella päivitettiin myös Poliisiopiston opinto-ohjelmaa niin, että myös rikospoliisien koulutusta koskenut sisältö saatiin ajantasaiseksi. Ongelmallisen palkkakiistan ratkaisemiseksi Valtionvarainministeriö asetti selvitystyöryhmän tutkimaan poliisien palkkausperusteita vuonna 1972. Kun työryhmän selvitys ei näyttänyt tuottavan poliisien kannalta suotuista lopputulemaa, SPL loi historiansa ensimmäisen työtaisteluorganisaation. Hallituksen ja SPL:n väliset erimielisyydet kärjistyivät lakkouhkaan huhtikuussa 1973. Neuvottelujen tuloksena työtaistelu ei kuitenkaan aktualisoitunut. Pitkään jatkuneet hankaluudet SRPL:n ja SPL:n välisissä suhteissa loppuivat 1975, kun SRPL:n vuosikokouksessa päätettiin yksimielisesti erota SPL:stä ja liittyä Virkamiesliittoon. Rikospoliisien yhteiskunnallisen, ammatillisen ja oikeudellisen aseman parantamisessa tärkeä edistysaskel oli vuonna 1978 julkaistu rikospoliisityötä tekevien ja järjestyspoliisin kuulustelu- ja tutkintatehtävissä toimivien poliisimiesten asemaa, tehtäviä ja palkkausta tutkineen työryhmän mietintö. Liiton liittovaltuusto totesi, että mietintö oli peruspilari rikospoliisien aseman korjaamiseksi. 1980- ja 1990-luku olivat nopeaa lainsäädännön kehityksen ja poliisien tehtävien laajanemisen aikaa. Vaikka esimerkiksi yleiseurooppalainen kehitys ja kansainvälisen rikollisuuden haasteet tuottivat paineita rikospoliisien toimenkuvaan, rikospoliisien käytännön kalusto ja välineistö paranivat 1980-luvun puoilvälin jälkeen. Suomen rajojen sisällä poliittisia ja taloudellisia muutospaineita aiheuttivat esimerkiksi poliisiorganisaation toiminnallis-taloudellisen tuloksellisuuden parantaminen sekä rikospoliisien asema yhteiskunnassa. Yhdistys lopettanut toimintansa vuonna 1995. Aineisto luovutettu 2011. KÄYTTÖRAJOITUKSET: -Ba1 (jäsenluettelot) -He1 (oikeudenkäyntiasiakirjoja) HUOM.! Makasiinissa vielä noin 2,5 hm järjestämätöntä aineistoa. Pääosin Rikospoliisi-lehtiä, lisäksi mm. hallinnollisia pöytäkirjoja ja toimintakertomuksia (voi olla kaksoiskappaleita).

[?]
Ajallinen kattavuus: 1930-1995 [?]
Alueellinen kattavuus: Helsinki [?]
Luokitus: [?]
Laajuus: 6 , 06 [?]
Järjestämistaso: Osittain järjestetty [?]
Ladataan... Odota...
Ryhmät