Arkistonmuodostaja: Helsingin taloustyöntekijäin yhdistys     « Takaisin

Arkistonmuodostajan tiedot
Arkistonmuodostaja: Helsingin taloustyöntekijäin yhdistys [?]
Muu nimi:
Helsingin palvelijataryhdistys 1898-1919 
[?]
Kuvaus:

1898 perustettu Helsingin palvelijataryhdistys oli ensimmäinen järjestö, johonka Miina Sillanpää liittyi ja hänet valittiin heti varapuheenjohtajaksi, koska oli ollut aktiivinen keskustelija. Hän oli 35 vuotias, kun hän irtisanoutui palvelijattaren työstä ja lähti täysipäiväisesti ammatilliseen liikkeeseen. Naiset olivat hyvin käytännöllisiä ja päättivät, että ensimmäisenä heidän oli saatava turvapaikka maaseudulta kaupunkiin tuleville tytöille ja toisekseen he aloittivat työvoimatoimiston eli heidän kielellään paikanvälitystoimiston ylläpidon palvelijattarille. Ennakkoluuloista kertoi se, että yhdistyksen oli vaikea löytää vuokrahuoneistoa, koska toimintaa pidettiin siveettömänä. Myöskin emäntien ilmoituksissa saattoi lukea, että Palvelijataryhdistykseen kuuluvat älkööt vaivautuko hakemaan paikkaa! Sillanpää ryhtyi vetämään Palvelijataryhdistyksen paikanvälitystoimistoa ja palavelijatarkotia, jonka oli tarkoitus antaa turvaa ja tilapäinen koti paikkaa hakeville jäsenille. Kerrallaan kymmenkunta tyttöä sai sieltä yösijan noin viikoksi ennen kuin työ löytyi. Sillanpää veti palvelijatarkotia 1900-1915 ja hän oli ensimmäinen nainen, joka sai elantonsa ammatillisesta liikkeestä. Jo neljän vuoden jälkeen Palvelijataryhdistyksellä oli oma pesula, leipomo- ja ruokalahanke ja vuodesta 1904 yhdistys sai kaupungilta tulea palvelijatarkodin ylläpitämiseen. Palvelijataryhdistyksiä oli jo vuonna 1902 niin monta, että he pitivät Helsingissä edustajakokous. Vuonna 1905 yhdistykset muodostivat liiton, jonka nimeksi tuli Palvelijattarien liitto ja sen puheenjohtajaksi tuli Miina Sillanpää. Tärkeimmät vaatimukset heillä olivat Vaatimus työpäivän lyhentämisestä ja alimmasta palkasta ja vanhan vuonde 1865 palkollissäännön kumoaminen. Kuten kuvitella saattoi emännät ja Emäntäyhdistys torjuivat jyrkäsit palvelijattarien, ?perheenjäsentensä? vaatimukset. Emäntien mielikuvitukseen ei mahtunut myöskään seuraavan vuoden vaatimus kesälomasta, vapaapäivästä vappuna ja yhdestä vapaa-ilta viikossa. Yhteistyö on voimaa ajateltiin ja otettiin liittoon mukaan myös maaseudun ja maatalouden palveluksessa olleet miehet ja naiset. Heistä muodostui 1906 Palvelijain liitto, jonka puheenjohtajaksi tuli Miina Sillanpää. Perustavan kokouksen jäsenistö edusti jo 6000-7000 palkollista, jotka olivat pääasiassa maaseudulle: rengit, piiat, muonamiehet tai saunapalvelijat. Vuonna 1917 Palvelijain liiton nimi muutettiin Talous- ja ravintola-apulaisten liitoksi ja se liittyi SAJ:öön. Helsingin palvelijataryhdistys muutti nimensä vuonna 1920 Helsingin taloustyöntekijäin yhdistykseksi, erosi Talous- ja ravintola-apulaisten liitosta ja vasemmistopainotteisesta ammattiyhdistysliikkeestä. Nimenmuutoksen yhteydessä maataloudessa työskennelleet nais- ja miespalvelijat siirtyivät Maatyöväen liittoon. Taustalla oli paitsi kommunistijohtoinen ay-liike niin myös se, että ravintolatyöntekijät saivat 8-tuntisen työpäivän, muut eivät. Taloustyöntekijöillä oli eteenpäin suuntaavia projekteja: vuonna 1921 he ostivat Sipoosta Lepopirtin palvelijattarien lepokodiksi. Miina Sillanpää oli kuolemaansa saakka 1952 Helsingin taloustyöntekijäin yhdistyksen puheenjohtaja.

[?]
Rajavuodet: 1898-1973 [?]
Alueellinen kattavuus: [?]
Säilytyspaikka: 331.88.640 [?]
Ladataan... Odota...
Sarjat